Yksi Pieni Seikkailu: ItäKaira

Noniin

Taisin todella eksyä elokuuhun mutta nyt olen taas kartalla eli toisin sanoen tovi on taas vierähtänyt viime postauksesta. Olen sitten viime kerrasta vaihtanut asuinpaikkaa ja työtä... Enkä oikeastaan tiedä olisinko edes pystynyt aikaisemmin kirjoittamaankaan.

Tässä kun maailma on muuttunut hulluksi niin on aikaa kirjoitella.

Elikkä lyhykäisyydessään minä ja Mörö asutaan nykyään in the middle of nowhere -Sallassa-

teen töitä ohjelmapalveluyrityksessä jossa olen todella viihtynyt.

Seuraavaksi eräskin retki jostain -In the middle of nowere-

Retkeillä olen yrittänyt mahdollisimman paljon. Vaikkei pitkiä vaelluksia ehtisikään tehdä niin olen kannattanut lähiretkeilyä. Ei kai sillä ole niin väliä että kuinka monta tuntia siellä luonnossa on kunhan vain käy olemassa ja ihastelemassa luontoäidin ihmeellisyyksiä...

Salmijoenkuru

Oikeastaan tässä samassa postauksessa näkyy todella hyvin miten Mörö on kasvanut... Ainakin koossa, yhtä ADHD se vieläkin on, mun oma pieni täystuho.. Onneksi mulla on niin ihana duuni, että sen voi ottaa aina välillä matkaan. Ou jee.

Vaikeuksia on ollut tottua näihin metsiin. Täällä tuntuu ettei näe eteensä kun puut ovat tiellä. Koen oman sielunmaisemani olevan luminen sahara, kaipaan myräkkää, sitä kun lumi lentää vasten kasvoja. Kai nämä on niitä kuuluisia kasvun paikkoja. Kipuilla saa mutten voi valittaakaan, on täällä ollut niin ihanaa.

Tuuli kuulostaa täällä ihan erilaiselta

Sallassa yksi mun lempipaikoista on Salmijoen kuru. Siellä olen käynyt useammin kuin kerran.

Ensi kesänä olisi tarkoitus suunnata pohjois-Sallaan. Sen näkee sitten mistä seikkailuista sitä itsensä löytää.

Jostain kohti kanjoninkurkkausta, Oulangalta

Olen käynyt Oulangalla ja sitten tulistelemassa eri laavuilla. Yrittänyt katsella uusia paikkoja.

Vol.2

Vol 3

Oulangalta

Antakoon kuvien kertoa sitten enemmän.

Olen miettinyt omaa luontosuhdettani todella paljon.

Mitä olen valmis tekemään ja mitä ilman en voi edes miettiä eläväni vai voinko?

Syksykuvia

Metsä mitä se minulle merkitsee, mitä se on minulle merkinnyt ja mikä se on...

Kelo, honka,aihki, petäjä,

Luontoäidin ihmeitä

miksi minunkin pitää jauhaa tätä samaa...? Koska en ole minkään metsäalan ammattilainen, en ole luontoaktivisti, enkä mitenkään muutenkaan erilainen ihminen, ihan perus tavantallaaja enkä ole edes aikaisemmin ajatellut isoa kuvaa saati olenko oikeasti edes välittänyt siitä.

Seuraavat kuvat ovat alkutalvelta

Olen ehkä myöhäisherännäinen metsäkeskusteluun kun viimiset vuodet metsä on minulle ollut puutonta tunturia... Täällä vasta on herännyt siihen että hitto on sitä muitakin hienoja ja mahtavia paikkoja olemassa kuin Käsivarren erämaa-alue.