tiistai 6. elokuuta 2019

Lännestä Itään- On the Road

Kesä on niin lyhyt niin miksi sitä sitten jäisi neljän seinän sisälle vaan istuskelemaan… Mörö on
vielä sen verran pieni niin kilometrejä ei voi kartuttaa vielä kävellen vaan lähdin sitten muulla
tavalla seikkailemaan… Eli se perinteinen road trip.
Onneksi autoon voi pakata paljon tavaraa niin jäi se minun kassialmailu hieman vähemmälle…
Me lähdettiin ajaa maanantaina poikien kanssa kohti Inaria, onneksi ilma oli sopivan viileä niin
koirillakin oli mukavat oltavat. Koko matkan pelastus oli pennulla puruluu, jota se jaksoi järsiä tai
sitten nukkui. Äijä kun on jo niin kokenut matkustaja  
tiesin ettei sen kanssa tulisi ongelmia.
Omaksi viihdykkeeksi löysin hyllyn perukoilta cd-boksin missä oli teiniaikojen kuunnelluimmat
biisit. Oi että mitä helmiä sieltä löytyi, sekä niitä kappaleita joita ei välttämättä olisi edes halunnut
muistaa saati sitten kuulla…
Ajoin Muonion kautta Leville ja siitä jatkoin Pokan tietä aina Repojoelle asti. Siinä vietettiin
ensimmäinen yö. Tavoitteenahan oli viettää yksi yö autossa, koska semmoista en muista vielä
koskaan tehneeni. Se oli sitten hieman säätämistä. En tietenkään ollut katsonut, että kun penkit
kaataa niin eihän se ole kontin kanssa samassa tasossa vaan joutui aavistuksen säätämään sitä
miten siellä nukkui. Onneksi rinkasta sai hyvän ja tasaisen lisän siihen auton penkin jatkoksi. Äijälle
ja Möröllekin sain mukavat nukkumapaikat tehtyä.
Ehkei se kuitenkaan ollut maailman mukavin paikka nukkua vaikka jonkun tunnin saikin
ummistettua silmiä.
Aamulla jatkettiin matkaa Inariin. Ennen kuin saavuin siihen ihan kylälle tuli todella omituinen
tunne, ihan kuin olisi ajanut kotiin. Se oli aika hämmentävää.
Pysähdyin Jäniskoskelle, halusin käyttää molemmat pojat siinä sillalla. Sitä sosiaalistamista pikku
koiralle ja aamulenkki isommalle.


Sieltä menimme ystäväni luokse aamupalalle, tässä on ihan pakko mainita, että Tytillä on
maailman parhaat aamupalat aina tarjolla.















 Me lähdettiin käymään Tytin ja Saulin kanssa Kruununtuvan autiotuvalla.
Autolla ajettiin jonkun matkaa ja jätettiin se parkkiin. Siitä ensin käveltiin metsätietä pitkin joka
muuttui poluksi. Matkalla sinne oli mahtavia keloja, joista osa täytyi tietenkin ikuistaa.
Kruununtupa oli oikeen sympaattinen autiotupa ja erittäin siisti. Ulkona me tulisteltiin, paistettiin
makkaraa ja juotiin teetä. Paras tapa viettää päivää, luonnossa. Koiratkin jaksoivat hyvin kävellä.

Äijä omaan tahtiinsa ja Mörö viipotti menemään, hyvin sekin pysyi meidän tahdissa. Möröstä on
ilmennyt ihan uusi puoli, se tykkää hilloista, saattoi syödä jonkun sangon pohjan tyhjäksi niistä.
Autolla meitä odotti yllätys, suklaata ja koirille tikkuja.

Kämpille palattua syötiin ja sitten pääsin vielä rantasaunaan. Löylyt olivat ykkösluokkaa ja
uskaltauduin jopa Inarinjärveen uimaan.

Keskiviikkoaamuna (mahtavan aamupalan jälkeen ) lähdin etelään päin. Kävin juomassa
munkkikahvit Kaunispään huipulla, sitten sieltä ajoin Sodankylään ja käännyin kohti Kemijärveä.
Pysähdyin matkalla Pelkosenniemessä, niin symppis K-kauppa ja niin symppis myyjä. Tietenkin
oli pakko ostaa mansikoita.
Se kylä oli muutenkin tosi komean näköinen punasine hirsitaloineen. Siitä jatkoin Kemijärven ohi
Sallaan. Eli in the middle of nowhere.
Sallatunturin huipulla on tämä kyltti ja aitona turistina oli ihan pakko kiivetä sinne poikien kanssa
ottamaan siitä kuva. On sielläkin hienot maisemat. Huipulta näkyy ihan älyttömän kauas. Ihan
käsittämättömän hienoa.



Olin saanut hyvän vinkin mihin kannattaisi mennä yöksi ja sinne me poikien kanssa suunnattiinkin.
Siis metsään telttailemaan. Saatiin poikien kanssa nukkua taas viiden tähden majoituksessa.


 Poikien kanssa tulisteltiin illalla (niin siistiä kun on oikeasti tulipuita eikä niitä tarvitse lähteä kaukaa
keräilemään) Mörölle ensimmäinen kerta kun oli tulen kanssa tekemisissä, oli aika jännittävää ja
samalla hyvin kiinnostavaa. Äijäkin vietti synttärinsä siellä. Yö oli aika viileä mutta hyvin me poikien
kanssa nukuttiin. Erilainen paikka missä viimeaikoina on pyörinyt muttei hassumpi.
Seuraavana päivänä suuntasin kohti kotia, koska aikataulut…
Pysähdyin Kyläkauppa Kelloniemeen, suosittelen kaikille. Yksi Helmi.
Ajatuksena oli ensin ajaa Rovaniemen kautta kotiin mutta päätin sitten käydäkin pikamutkan
Pyhällä niin ajoin samaan reittiä takaisin Sodankylään (Pyhällä oli tosi paljon ihmisiä, hui). 
Pieni
lenkki tehtiin mutta matkaa oli vielä nieltävänä joten ei me siellä sen kauempaa oltu.
Siitä sitten kohti Kilpisjärveä… Kilometrejä kertyi vähän alta 1400 km, ensimmäisen kerran ajoin
yksin niin paljon…
Monta paikkaa jäi näkemättä mutta edelleenkin matkailu avartaa, ei tämä Kilpisjärvi ole Lapin
ainoa paikka missä on komeat maisemat vaikka jylhät maisemat onkin.

Seuraavaa seikkailua en ole vielä suunnitellut, mitähän mahtaa olla tulossa…

Kiitos kaikille! Tyypit teki mun reissusta niin ihanan <3 
Ja hei ISO Kiitos Tytti mahtavista kuvista joita sain tässäkin käyttää! Sinä ja kamera, mikä yhtälö!!



Eksytäänhän Elokuuhun...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuntsan erämaa

Keskiviikkona 8.4 mun Toyota starttasi ensimmäistä kertaa kohti Tuntsan erämaa-aluetta. Retkikuntaamme kuului minun lisäksi Reetta ja...